Kestovaippayhdistys ry

Punoittaako peppu?

Kestovaipat harvoin aiheuttavat vaippaihottumaa. Tutkimusten mukaan kestovaippoja käyttävillä ei ole sen enempää vaippaihottumaa kuin kertakäyttövaippoja käyttävilläkään. Päinvastoin, monilla kertakäyttövaipat aiheuttavat pepun punoitusta, koska kertakäyttövaipat eivät hengitä ja sisältävät ihoa mahdollisesti ärsyttäviä kemikaaleja. On kuitenkin sellaisia lapsia, joiden iho saattaa ärtyä helpommin kangasvaipoissa. Silloin kannattaa käyttää kuivaliinaa ja kiinnittää huomiota pesuaineeseen.

Pesuaineen tulisi olla hajusteeton ja mahdollisimman mieto, ja sitä kannattaa annostella suositusta vähemmän. Pesuaineen mahdollisesti sisältämät saippua ja zeoliitti saattavat jäädä vaipan pintaan. Niitä ei saisi olla enempää kuin 5 % pesuaineesta.

Fleece saattaa aiheuttaa joillekin lapsille iho-oireita. Joidenkin lasten iho ei kestä keinokuitua vaipoissa ja silloin kannattaa valita sellaisia vaippoja, joissa on ihoa vasten luonnonkuitua.

Vauvan pepun punoitus voi johtua myös vauvan tai imettävän äidin ruokavaliosta. Esimerkiksi äidin syömä suklaa, maitotuotteet tai kananmuna saattavat aiheuttaa vaippaihottumaa. Hoitona on ärsytystä aiheuttavan ruuan etsiminen ja ruokavalion muutos.

Vaippaihottuma

Vaippaihottuma syntyy ihoärsytyksestä, kun vaipan alla oleva iho jää kosteaksi. Ihon pH-arvon muuttuminen, ulosteen sisältämät aineet sekä bakteerien tai sienten aiheuttamat tulehdukset ovat pahimmat syylliset. Virtsa itsessään jättäessään rakon on steriiliä eikä aiheuta ärsytystä. Vasta ihon bakteerien, varsinkin ulosteen bakteerien, vaikutuksesta virtsasta muodostuu ammoniakkia, joka saattaa herkkäihoisilla aiheuttaa ihoärsytystä.

Vaippaihottuma ilmenee nivus- ja sukuelinalueella. Kyseessä on ihotulehdus, johon kuuluu voimakkuudeltaan aaltoilevaa punoitusta ja ajoittain myös hilseilyä. Hankalimmissa tapauksissa syntyy myös rakkuloita tai haavaumia.

Vaippaihottuman hoito

Yleisiä vinkkejä:

Vauvan pepun punoittaessa voi käyttää silkkistä hoitoliinaa. Silkkivaippa laitetaan suoraan puhtaalle rasvaamattomalle iholle ja sen jälkeen normaalisti vaippa ja vaippahousut. Vaippa kannattaa vaihtaa parin tunnin välein. Silkin ihoärsytystä helpottavat ominaisuudet on tunnettu pitkään. Peppu paranee yleensä yllättävän nopeasti.

Villa on vanha kansan käyttämä rohto ärtyneelle iholle. Myös kokeneet kestovaippailijat Keski-Euroopassa vannovat sen nimeen, jos lapsella on vaippaihottumaa. Se on puhdistettua ja karstattua luomuvillavanua. Villa on todella hienoa ja pehmeää ja siihen on jätetty vielä hieman lanoliinia. Lanoliini hoitaa ja voitelee ärtynyttä ihoa. Villa muodostaa vaippaan ihon ja imukerroksen väliin ilmatilan, jota kautta pissa imeytyy alempiin kerroksiin eli puuvillavaippaan samalla kun ilma pääsee kiertämään vaipassa hyvin. Iho pysyy parantavan villan ansiosta kuivana. Parantavaa villaa on saatavilla Me&Mamasta. Vastaavalla tavalla voi toimia hahtuvavillasta neulottu villainen lisäimu, joka laitetaan ihoa vasten.

Usein ollaan sitä mieltä, että allerginen henkilö ei voi käyttää villaa. Villa ei ole allergeeni eli siinä itsessään ei ole allergiaa aiheuttavia ainesosia. Ihon punoitus voi olla ärsytysoire eli intoleranssi. Toisinaan allergiset lapset kärsivät villan intoleranssista, koska heidän ihonsa rakenne on hyvin ohut ja herkkä. Silloin kannattaa siirtyä toisenlaisiin vaippahousuihin.

Jos vaippaihottuma pitkittyy yli viikon mittaiseksi tai se alkaa voimakkaasti punoittaa, siihen ilmaantuu rakkuloita tai haavaumia tahi ihottumaläiskiä ilmaantuu vaippa-alueen ulkopuolelle, on ihottumaa paras näyttää neuvolassa tai lääkärille. Joskus vaikeutuminen on merkki hiivatulehduksesta, joka vaatii hoidokseen sienivoidetta.

Sieni-infektiot

Jos vauvan iho on kauan kosteana, siihen voi kehittyä sieni-infektio, joka on vaippaihottumista sinnikkäin. Sieni-infektion tunnistaa vaippa-alueella olevista vaaleanpunaisista läiskistä. Valkoisia läiskiä voi syntyä myös lapsen suuhun ja äidin rintoihin, mikäli hän imettää. Rinnat saattavat alkaa aristaa. Ellei tulehdus mene ohi, pitää ottaa yhteyttä lääkäriin, jotta lapsi saa hoitoa sieni-infektioon.

Lisätietoja

Kirjoittaja Heli Mäkelä on koulutukseltaan sosionomi ja toimintaterapeutti.