Kestovaippojen käyttöä edistettävä yhteiskunnallisen tuen avulla

Kärjistyneet jäteongelmat ja kaatopaikkatilan puute ovat panneet liikkelle jätehuollon välttämättömän uudistusaallon. Jätelaki (1072/1993) ja ympäristönsuojelulaki (86/2000) velvoittavat huolehtimaan kaikessa toiminnassa mahdollisuuksien mukaan siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän.

Lasten kertakäyttövaipat ovat Suomessa suurin yksittäinen kaatopaikkajäte. Lapsiperheen jätteistä puolet voi olla vaippajätettä. Yksin Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikalle Espooseen kertyy pääkaupunkiseudulta käytettyjä vaippoja noin 5 200 tonnia vuodessa. Yksi vauva käyttää vaippakautensa aikana keskimäärin 5 000 kertakäyttövaippaa ja tuottaa noin 1 500 kg jätettä. Kaatopaikalla vaipat hajoavat hitaasti ja tuottavat kasvihuoneilmiötä kiihdyttävää metaania satoja vuosia. Lisäksi kertakäyttövaippojen valmistus, varastointi ja kuljetus kuluttavat energiaa.

Pestävä, kankainen kestovaippa kuormittaa ympäristöä pesukustannuksineenkin huomattavasti vähemmän kuin kertakäyttövaipat. Kestovaippojen käyttö säästää myös selvää rahaa. Kun kertakäyttöisiin uppoaa 1 000–1 700 euroa lapselta, voivat kestovaippojen kustannukset vähimmillään olla vain hieman yli sata euroa. Kalliimmatkin kestovaipat tulevat kertakäyttöisiä halvemmiksi, etenkin kun otetaan huomioon vaippojen hyvä jälleenmyyntiarvo ja kierrätys lapselta toiselle. Herkkäihoisille lapsille hengittävä, kemikaaliton kestovaippa on paras vaihtoehto. Kestovaippoja käyttävät lapset oppivat myös keskimääräistä nopeammin kuivaksi.

Keski-Euroopassa, erityisesti Itävallassa ja Saksassa, on alettu kiinnittää huomiota vaipoista aiheutuvaan jäteongelmaan. Kestovaippojen käyttöä edistetään taloudellisesti. Itävallassa on vuodesta 1998 annettu vastasyntyneiden vanhemmille vaippaseteli, jolla saa alennusta kestovaipoista. Vaippaseteliä rahoittavat paikallinen jätehuoltoyhtiö, osavaltio ja kunta sekä kestovaippoja myyvä kauppa. Taloudellinen kannustaminen on huomattavasti lisännyt kestovaippojen käyttöä. Esimerkiksi Tirolissa vaippaseteliä eli todennäköisesti myös kestovaippoja käytti noin 40 % vanhemmista. Muillakin vaippaseteliä tarjoavilla alueilla kestovaippojen käyttö on lisääntynyt. Yhteiskunnan taloudellinen tuki kertoo jotakin suhtautumisesta ympäristö- ja jäteongelmaan. Kestovaipat ovat erinomainen tapa vähentää jätettä lapsiperheissä. Milloin Suomessa huomataan tämä asia?

Kestovaipassa on kosteuden pitävä ulkokuori, imuosa ja ihoa vasten tuleva pintakuiva kerros. Viime aikoina markkinoille on tullut monia uudenlaisia malleja. Valinnan varaa on taiteltavista harsoista aina täysin kertakäyttöisiä muistuttaviin ns. all-in-one-vaippoihin. Ompelemalla voi helposti säästää; raaka-aineita löytyy usein liinavaatekaapista.

Pienien poikien äiteinä olemme kokeneet kestoilun helpoksi ja hauskaksi ja voimme lämpimästi suositella sitä muillekin. Jo yksi kertakäyttövaippa vähemmän päivässä tekee 365 vuodessa!

Kestovaippayhdistyksen puheenjohtaja Heli Mäkelä ja sihteeri Anna Nikko, 20.10.2004

Lue myös kestovaippojen tukimuodoista Euroopassa ja muita kirjoituksiamme.